Based on a presentation given in network analysis workshop at Media Studies conference 2014
Kuvalähde: Anatomy of a social network (Gray 2012)
Milgramin (1967) koe esitteli merkittäviä todisteita siitä miten pieni maailma (small-world problem) on: "maailman laidasta laitaan" on matkaa kuusi kädenpuristusta.
Barabási and Bonabeau (2003) esittelyvät mittakaavattomien verkostojen periaatteen ja syyn mittakaavattomuudelle: suosivan yhdistämisen (preferential attachment) prosessi.
Kuvalähde: Anatomy of a social network (Gray 2012)
Finnish Innovation Ecosystem (Still et al., 2013)
Kuvalähde: Hoffman (2001): Introduction to Sociometry
Sosiomatriisi on sosiogrammin matriisimuotoinen esitys. (Moreno (1934) tosin saattoi käyttää sosiomatriisin käsitettä eri merkityksessä.)
Sosiomatriisissa siis luetellaan toimijoiden väliset yhteydet. Matriisimuoto mahdollistaa laskennallisen analyysin, ks. Miilumäki (2011).
Source | Target | Type | Id | Label | Weight |
26 | 11 | Directed | 55 | 31 | |
55 | 26 | Directed | 131 | 21 | |
55 | 11 | Directed | 132 | 19 | |
27 | 11 | Directed | 58 | 17 | |
62 | 58 | Directed | 161 | 17 | |
59 | 58 | Directed | 147 | 15 | |
25 | 24 | Directed | 51 | 13 | |
62 | 59 | Directed | 162 | 13 | |
25 | 11 | Directed | 53 | 12 | |
55 | 49 | Directed | 128 | 12 | |
64 | 62 | Directed | 177 | 12 |
. . .
Olli Parviaisen ohjeet tee-se-itse -hallitusverkostoanalyysiin (4300 katselukertaa!).
Aivan. Ja #communitymanager-tarpeet tietynlaisia. #cmadfikisa @jattipaa @jjussila @MeltwaterFIN @MBrainGroup @jjanhone @EzyInsights
— Jukka Huhtamäki (@jnkka) 4. helmikuuta 2014
Hyvä keino tutustua verkoston tulkintaan on analysoida oma Facebook-kaveriverkostosi.
Kari A. Hintikka ohjeistaa, Jukka antaa tarvittaessa esimerkkisuorituksen osana Open Spaces -työpajaa.
Tätä on hyvä miettiä ajan kanssa, esim. taululle piirtämällä. Huhtamäki ja Parviainen (2013) pohtivat asiaa myös.
Puretaanpa esimerkkitwiitti verkosdataksi:
Aivan. Ja #communitymanager-tarpeet tietynlaisia. #cmadfikisa @jattipaa @jjussila @MeltwaterFIN @MBrainGroup @jjanhone @EzyInsights
— Jukka Huhtamäki (@jnkka) 4. helmikuuta 2014
Kun data kerätään Twitteristä, solmujen yksilöinti on suoraviivaista - silloin kun twiiteissä on käytetty Twitter-tunnuksia.
Mikäli käytössä ovat ihmisten nimet, on data puhdistettava. Ongelma on vastaava kuin bibliometrisessä analyysissä.
Eräs ratkaisu nimien harmonisointiin (yhdenmukaistamiseen): OpenRefine
Ladonta viittaa verkoston solmujen sijoitteluun
Voimaohjattu ladonta on suosituin vaihtoehto:
Huhtamäki, J., Russell, M. G., Rubens, N., & Still, K. (2015). Ostinato: The exploration-automation cycle of user-centric, process-automated data-driven visual network analytics. In E. Bertino, S. Matei, & M. G. Russell (Eds.), Roles, Trust, and Reputation in Social Media Knowledge Markets. Springer. See: Kredible.net Call for Chapter Proposals.
Toteutus Gephillä:
Eroja? Tulkinta?
Toteutus Gephillä:
Mitä solmun koko nyt ilmaisee?
Verkoston rakenteen analyysiä Gephillä:
Raapijat (scraper) ja ryömijät (crawler) ovat tiedon keräämistä automatisoivia tietokoneohjelmia:
Nämä tässä vaiheessa tiedoksi - ATK tekee edelleen tuloaan:
Google Drive > Laskentataulukko
=ImportHtml("http://fi.wikipedia.org/wiki/Ektro_Records", "list", 0)
=ImportHtml("http://fi.wikipedia.org/wiki/Circle","table",2)
Suositeltavaa lukemista: Scraping for Journalists (Bradshaw, 2013)
Suomi24 ja keskusteludatan ohjelmallinen kerääminen (koodi- ja periaate-esimerkki) - ajan salliessa ja mikäli kiinnostusta on.
Martin Hawksey on toteuttanut GDrive-laskentataulukoihin perustuvan Twitter-keräimen.
Keräin automatisoi datankeräyksen ja prosessi pysyy käynnissä pitkäänkin.
Verkostoanalyysin toteuttaminen kerätyn datan pohjalta voi tosin olla haastavaa ilman ohjelmointia.
Keräimen käynnistäminen vaatii pientä teknistä tuunausta, mutta onnistuu kyllä Hawkseyn ohjeiden tuella.